Oma loma paras loma. Otettiin kaverin kanssa pientä etäisyyttä koeviikkoon ja lähdettiin Syötteelle hiihtämään ja laskettelemaan kolmeksi päiväksi. Hiihdettyä tuli reilut 25km, ja tätähän ei äiti usko.
:D Maanantai sitten pyhitettiin polven tappamiselle eli laskettelulle. Ekaa kertaa tuntureilla laskettelemassa, ja oli kyllä aika hienot maisemat ja loistavat rinteet! Kyllä mä jotenkin hommaan itteni ensi hiihtolomalla sinne Rukalle!!
Tässä kun on jo tullessa istuttu vajaat 800km ja koti matkaakin edessä vielä useampi satanen, on ollut aikaa miettiä asioita. Kun lokakuussa astuin sairaalasta ulos en olisi IKINÄ arvannut kuinka kauan kuntoutus vie aikaa! Fyssarin mukaan puhuttiin parista max. kolmesta kuukaudesta. Ja sitten olisin takaisin normi futis hommissa. Helmikuussa olin melko paljon mukana reeneissä, sekä maaliskuun ensimmäiset pari viikkoa. Missään vaiheessa ei ole pystynyt pelamaan edes treeneissä. Kaikesta intohimostani ja "taidoistani" olen voinut antaa joukkueelle ehkä 50%. Kausi alkaa viiden viikon päästä, ja mitä mä olen tehnyt viimeiset viikot?
Tasan kolme viikkoa sitten olen viimeksi koskenut nappiksiin. Palloa on tullut aina ohi mennen pomputeltua. Tulehduksen paraneminen vei pari viikkoa, se aika vesijuostiin. Viikko sitten paluu salille, vain muutama juttu jaloilla, niin kevyillä painoilla että itteeni vai nauratti katsoa niitä. Illalla sitten polvi kuin pallo ja niin maan perusteellisen kipee... Siinä sitten oli pakko jotain keksiä ja päädyttiin kuukauden ajaksi pelkkää pyöräilyä ja vesijuoksua. Salille nyt ei ainakaan vielä uskalla mennä, ehkä sitten Berliinin reissun jälkeen. Päätös tästä oli varmasti paras mitä tähän paikkaan voi tehdä, mutta kyllä aika raskas henkisesti. Kesä tulossa ja sitä perhanan palloa pitäisi päästä potkimaan. Juoksulenkillekkin olisi mukava mennä, mutta hoidetaan noi lenkit sitten pyörällä.
Välillä on taas miettinyt että millä helkutilla löydän tästäkin hommasta jotain positiivista. Kun katsoo Barcan peliä jääpussi polvessa, ja mietin että huomenna taas helmeen. On positiivisuus just niin kaukana kun pippuri kasvaa. Missään vaiheessa ei ole tuntunut siltä että heitetään hanskat tiskiin, ei todellakaan! Luovuttaminen ei ole vaihtoehto, aina löytyy lisää motivaatiota mennä sinne helmeen, vaikka vesijuoksu on niin syvältä, mutta jos sen avulla saa polven kuntoon, niin ei ole vaihtoehtoja! Sekä luotto ja usko omaan tekemiseen nousee viikko viikolta. Homma hoidetaan just niin himaan!
Tästä viikosta tulee melko kiireinen reenien suhteen. Tänään jossain illan suussa vasta kotona, siinä tarvisis sitten lähteä susia uhmaaman vielä pyörälenkille. Huomenna sitten koulussa luvassa Flowride, ja siitä sitten helmeen salille ja juoksen. Ja illalla luvassa valmennus hommia. Voi olla jos ilma on suotuisa että polkasen aamulla sinne kouluun. Torstaina sitten voisi vetästä piitkän pyörälenkin. Perjantai on hyvä päivä pyöräillä kouluun ja käydä helmessä koulun jälkeen. Viikonloppu menee sitten Eerikkilässä ainakin sunnuntai ja ehkä pitäisi pakatakkin koska maanantaina 03.00 bussin nokka kohti Helsinki-Vantaan lentokenttää ja Berliiniin sitten perjantaihin asti! Pelkkää reissaamista tällä hetkellä, kotona välillä käydä pesemässä vaatteita. (Y)
PS. Muutamat kuvat tulossa kun pääsen koneelle! :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti